Leikkauspäähineitä koskeva tutkimus julkaistiin Journal of American College of Surgeons -lehdessä

Viime vuonna AAF:n Clean Air Innovation and Research Center -keskus oli keskeisesti mukana Indianapolisissa sijaitsevan lääketieteellisen yliopiston, Indiana University School of Medicinen tutkimuksessa, jonka rahoittajia olivat American College of Surgeons ja American Society of Anesthesiologists.

 

Tutkimus julkaistiin otsikolla “Hats Off: A Study of Different Operating Room Headgear Assessed by Environmental Quality Indicators” Journal of the American College of Surgeons -lehden marraskuun 2017 numerossa, ja se esitellään Indiana University School of Medicinessä (IUSM) maaliskuussa 2018.

 

IUSM:n Troy Markel (LT) kollegoineen oli tietoinen siitä, että hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat sairaaloille mittavia kustannuksia vuosittain. Hoitoon liittyvien infektioiden kustannukset ovat vuosittain jopa 10 miljardia dollaria, mistä leikkaushaavainfektioiden osuus on lähes kolmannes. On selvää, että kaikki leikkaushaavainfektioita vähentävät keinot, kuten ilman mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien hallinta ja leikkaussalihenkilökunnasta peräisin olevan mikrobikuorman pienentäminen, ovat erittäin tärkeitä.

 

 

 

Leikkausvaatteiden, kuten steriilien käsineiden ja läpäisemättömien leikkaustakkien on osoitettu vähentävän leikkaushaavainfektioita, mutta erityyppisten leikkauspäähineiden tehokkuus infektioiden vähentämisessä on kyseenalaistettu.

 

Kalottityyppinen leikkauspäähine paljastaa niska- ja sivuhiukset sekä korvat. Osa asiantuntijoista pitää suihkumyssyn mallista päähinettä parhaana, koska sillä voi peittää korvat ja hiukset, jotka ovat tunnettuja bakteerikontaminaation lähteitä. Markel päätti kollegoineen suunnitella tutkimuksen, jossa testattaisiin suihkumyssy- ja kalottityyppisiä leikkauspäähineitä niiden tehokkuuden arvioimiseksi. Hypoteesina oli, että näiden kahden päähinemallin kesken ei olisi eroja.

 

Indianan yliopistolla ei kuitenkaan ollut tiloja tämän tyyppisiin testeihin. Siksi IUSM:n tiimi kysyikin Clean AIR Centeriltä , kiinnostaisiko keskusta auttaa tutkimuksessa ehdottamalla päähineiden testaustapoja ilman mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien ja mikrobikuorman osalta sekä suorittamalla itse testejä.

 

 

 

 

Keskuksessa kiinnostuttiin tutkimuksesta, ja testien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaamaan nimettiin Rahul Bharadwaj. Testit suoritettiin touko-kesäkuussa 2017 sen jälkeen, kun dynaamisessa leikkaussaliympäristössä oli suoritettu leikkauksia imitoivia toimenpiteitä.

 

Ilman mukana kulkeutuvista epäpuhtauksista ja mikrobikuormasta otettiin näytteitä, ja päähineiden kankaiden läpäisevyys, hiukkasten siirtokyky ja huokoskoot testattiin.

 

Tulosten mukaan suihkumyssy- ja kalottityyppisten päähineiden välillä ei ollut merkittäviä eroja hiukkasten tai näytteissä olevien mikrobien osalta. Itse asiassa suihkumyssypäähineiden tulokset olivat huonommat mikrobikuorman, huokosten enimmäiskoon ja läpäisevyyden mittauksissa.

 

Tutkimus on merkittävä, koska leikkauspäähineiden hiukkasläpäisevyyttä tai huokosten kokoa testataan harvoin. Tällä hetkellä näiden ominaisuuksien testaamisvaatimuksia ei ole, kun on kyse päähineistä.

 

Haussa on nyt rahoitus jatkotutkimukselle, jossa verrattaisiin vasta pestyjä kangaspäähineitä tietyn viikkomäärän pesemättä olleisiin kangaspäähineisiin. Samaa rahoitusta käytettäisiin myös sen tutkimiseen, millainen vaikutus partasuojuksilla on ilman mukana kulkeutuviin epäpuhtauksiin.

 

"Julkaisulla on ehdottomasti ollut vaikutusta kentällä, ja se voi johtaa menettelytapojen muutoksiin leikkaustarkoituksiin käytettävien materiaalien suunnittelussa", Markel toteaa. "Olemme tyytyväisiä siihen, että tuloksilla voi olla vaikutuksia hoitoon liittyvien infektioiden määrään", Bharadwaj lisää.